Tilaus- ja laskujenkäsittelyjärjestelmä

Julkisen hallinnon digitalisaatiolla yhteinen suunta Euroopassa

Tanskan hanke digitaalisesta hankintaprosessista sai aikaan vilkasta keskustelua osallistujien kesken.

Hankintaprosesseista halutaan tehdä digitaalisia. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen verkoston tarkoituksena on luoda edellytyksiä rajat ylittäville digitaalisille markkinoille ja muodostaa yhteisiä kehittämislinjauksia kansallisen päätöksenteon tueksi. Pohjoismaiden neuvoston alainen hankintaverkosto kokoontui tällä kertaa Tallinnassa 26.-27.11.

Euroopan unionin (EU) tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki julkiset hankinnat voidaan hoitaa sähköisesti tarjouspyynnöistä laskutukseen yhtenäisten menettelytapojen mukaisesti. Hankintaprosessin digitalisointiin pureuduttiinkin ensimmäisenä kokouspäivänä Tanskan esimerkin kautta.

Tanskassa on käynnistynyt hanke tilauksien ja katalogien sähköistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on edistää ostolaskujen käsittelyn automatisointia ja saavuttaa sitä kautta merkittäviä kustannushyötyjä. Tietyissä hankintakategorioissa laki tulee jatkossa edellyttämään, että julkisiin hankintoihin liittyvät tilaukset ja katalogit laaditaan sähköisessä PEPPOL-formaatissa.

Samalla Tanska siirtyy vaiheittain PEPPOL-formaatin käyttöön myös verkkolaskuissa. PEPPOL (Pan European Public eProcurement On-Line) on eurooppalainen verkosto sähköisten dokumenttien välittämiseen. Muissa maissa lakisääteistä velvoitetta standardimuotoisten tilaus- ja katalogisanomien toimittamiseen julkisissa hankinnoissa ei ole vielä suunniteltu.

Tieto tehokkaammin käyttöön

Kokouksen toisena päivänä aiheena oli yhden kerran -periaate (once only). Se tarkoittaa, ettei kansalaiselta kysytä samaa tietoa kuin kerran, jos se on jo jossain julkisen hallinnon rekisterissä. Yhden kerran -periaate on Suomessakin yksi digitalisoinnin perusteista. Eri rekistereitä hyödynnetäänkin Suomessa sujuvasti yli organisaatiorajojen.

Työpajaa pohjusti Viron esimerkki kansallisesta hankinta-alustasta, jonka kautta tehdään 96 prosenttia koko julkisen sektorin hankinnoista. Virossa yhden kerran -periaatetta hyödynnetään muun muassa hankintoihin osallistuvien tarjoajien rikosrekisteri- ja verotietojen tarkastamisessa, jolloin kansallisista rekistereistä siirtyy automaattisesti tietoa hankinta-alustaan. Suomessa ja monissa muissa maissa tarjoajat joutuvat vielä hankkimaan ja toimittamaan rikosrekisteritiedot itse.

Toisena päivänä keskusteltiin myös Open PEPPOLin käynnistämästä projektista, jonka tavoitteena on laatia yhteinen katalogimalli. Sitä voitaisiin jatkossa hyödyntää standardoinnin pohjana. Kokouksessa sovittiinkin, että verkoston jäsenet voivat toimia viiteryhmänä ja tukea ryhmän työskentelyä.

Seuraavan kerran hankintaverkosto kokoontuu virtuaalisesti joulukuun puolivälissä, jolloin päätetään muun muassa ensi vuoden toimintasuunnitelmasta.

Lisätietoja:
Ville Hänninen, puh. 050 464 9517, ville.hanninen(at)valtiokonttori.fi

Seitsemän painopistettä ruotsalaisen hankintatoimen kehittämisessä.
Ruotsalaisen hankintatoimen kehittämisessä on seitsemän painopistettä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

seija_friman-1.1

Vielä on vähän Handia jäljellä

Hankejohtaja Seija Friman uskoo yhteistyön voimaan julkisten hankintojen kehittämisessä.

Syksyn aikana tulee kuluneeksi kolme ja puolivuotta siitä, kun valtiovarainministeriö asetti Handi-ohjelman. Sen tarkoituksena on ollut toimeenpanna Juha Sipilän hallituksen linjausta, jolla on tavoiteltu 15 miljoonan euron säästöjä hankinnasta maksuun -prosessialueella. Digitalisaatio on ollut avain kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Asettamisasiakirjassa todettiin, että hankintojen digitalisointi edellyttää hankintatoimen yhtenäistämistä eli yhteisiä toimintamalleja ja tietojärjestelmäpalveluita sekä prosessien kokonaiskehittämistä. Asettamisen yhteydessä päätettiin siitä, että Handi-ohjelmaa toteutetaan ohjelmajohtamisen keinoin. Ohjelmajohtaminen on omanlaisensa hankejohtamisen tapa, joka sopii hyvin strategisten muutosten johtamiseen.

Ohjelman alussa tavoiteltavat hyödyt sanoitettiin sujuvasti, mutta kaikkia tarvittavia projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi ei vielä silloin pystytty määrittämään. Ohjelmajohtamisen keinoin toiminnassa syntyviä yhteyksiä, riippuvuuksia ja päällekkäisyyksiä on kyetty tunnistamaan.

Handi-ohjelmassa keskeiset sidosryhmät on haluttu sitouttaa osallistamalla. Uskon sen olevan tärkeä osa muutoksen läpiviennin onnistumista. Mielestäni on helppo todeta, että olemme saaneet tuloksia aikaiseksi koko ohjelman ajan. Käynnissä on ollut useita projekteja ja tehtäväkokonaisuuksia, joita monet eri osapuolet ovat olleet yhtäaikaisesti toteuttamassa. Yhteistyö on ollut tiivistä konsernitoimijoiden kesken, ja virastojen edustajia on pyritty ottamaan mukaan kommentoimaan toteutusehdotuksia, ideoimaan uusia ratkaisuja sekä kokeilemaan lopputuloksia.

Vielä on paljon tekemistä ennen kuin ohjelma voidaan päättää ensi vuoden maaliskuun lopussa. Päätös jatkoajasta alkuperäiseen vuoden vaihteeseen suunniteltuun päättämisaikatauluun on juuri saatu. Ohjelmalle halutaan pieni jatkoaika erityisesti sen vuoksi, että vuoden alussa Handi-palvelun käyttöönottaa suuri määrä virastoja ja pari käyttöönottoa on vielä helmikuussa. Rondo-konversiot ajoittuvat maaliskuulle. Näiden käyttöönottojen ja tuotantokäytön sujuvuuden varmistamiseksi haluamme pitää ohjelman rakenteet ja organisaation pystyssä ja tukena niin virastoille kuin Palkeillekin.

Tulevaisuuden hankintatoimi – millaisen siitä rakennamme?

Tällä hetkellä pohdimme, miten voimme jatkaa sitä antoisaa yhteistyötä konsernitoimijoiden kesken, mitä ohjelman aikana olemme saavuttaneet. Miten voimme säilyttää hyvän ja mutkattoman yhteistyön konsernitoimijoiden ja virastojen välillä myös jatkossa? Entä miten voisimme kehittää sitä vieläkin paremmaksi? Pohtimamme kysymykset tiivistyvät ohjelmajohtamisen ydinajatukseen eri osapuolten välisestä avoimesta ja välittömästä vuorovaikutuksesta.

Vuorovaikutusta konsernitoimijoiden ja virastojen välillä pyritään turvaamaan eri keinoin myös Handi-ohjelman jälkeen.

Konsernitoimijoilla, eli Hanselilla, HAUSilla, Palkeilla, Senaatilla, Valtorilla ja Valtiokonttorilla on tarkoitus perustaa yhteinen hankintatoimen koordinaatioryhmä. Se tulee kokoontumaan säännöllisesti, päivittämään tilannekuvaa sekä arvioimaan kehittämistarpeita ja riskejä. Ryhmä tulee myös laatimaan yhteisen kehittämisen road-mapin ja raportoimaan työn etenemisestä niin valtiovarainministeriötä kuin virastojakin. Valtiokonttori tulee vastaamaan tämän ryhmän toiminnan aloittamisesta ja koordinoinnista.

Vuorovaikutusta konsernitoimijoiden ja virastojen välillä pyritään turvaamaan eri keinoin myös Handi-ohjelman jälkeen. Handi-työpajat jatkuvat ja tuttuja vuorovaikutusalustoja, Handi.fi-sivustoa ja Handi-tiimeriä, ylläpidetään myös jatkossa. Ajatuksia vertailukehittämisryhmien perustamisesta on myös pohdittu – ne tukisivat kunkin toimijan hankintatoimen kehittämistä. Monia muitakin ideoita on ollut ilmassa, mutta palataan näihin hieman myöhäisemmässä vaiheessa. Mielelläni kuulisin myös teidän toiveitanne ja ideoitanne kehittämisen tueksi. Miten jatkamme menestykkääseen vauhtiin päässyttä työtä julkisten hankintojen kehittämisen parissa?

Kirjoittaja: hankejohtaja Seija Friman, Valtiokonttori