parviainen rajattu

Hyvä valmistautuminen takasi ripeän Handi-aloituksen Maanmittauslaitoksessa

Maanmittauslaitos on yksi niistä kahdeksasta kirjanpitoyksiköstä, jotka aloittivat Handi-palvelun käytön vuoden vaihteessa. Noin kolmessa viikossa järjestelmään on tehty jo noin 80 tilausta ja käsitelty yli 500 laskua.

“Hankintatoimen perusteellinen läpikäynti ja aktiivinen sekä aiemmin Tilhaa käyttänyt projektiryhmä ovat nopeasti alkaneen käytön taustalla”, kertoo johtava asiantuntija ja hankintojen palveluvastaava Eila Parviainen. “Heti alussa näytti, että noin puolet laskuista kohdistui automaattisesti ja raportoinnissa näkyy, että vihreä pylväs kasvaa nopeasti.”

Vielä kattavamman laskuautomaation saavuttamiseksi Maanmittauslaitoksessa käydään parhaillaan läpi eri osa-alueiden suurimpia toimittajien laskuja ja niihin sopivaa Handi -prosessia, kuten esim. sopimuskohdistuksen hyödyntämistä. Sopimuskohdistus tuo mukaan uusia työvaiheita virastolle ja olemme aloittaneet jo sopimuskansilehtien tekemisen.

Alussa uuden järjestelmän ja palvelun toimivuus varmistettiin yhteistyössä Palkeiden kanssa päivittäin. Maanmittauslaitoksen projektivastaavana Palkeissa toimi Teija Huhtanen. “Hänen kanssa yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja olemme olleet onnekkaita saadessamme hyödyntää hänen asiantuntemustaan Handin käyttöönotossa”, kiittelee Parviainen.

Prosessista liikkeelle

Hankintatoimen uudistaminen oli Maanmittauslaitoksessa huomattavasti laajempi asia kuin pelkkä järjestelmän käyttöönotto.
“Kävimme vajaassa vuodessa Handi-palvelujärjestelmän käyttöönottoon valmistautumisen lisäksi koko hankintaprosessin ja sen organisoinnin läpi. Aloitimme hankintojen luokittelulla kategorioihin: MML:n tuotanto, kehityssalkku, ICT sekä sisäiset palvelut”,  Parviainen kertoo.

“Lisäksi uudelleenorganisoimme hankintatointa ja muodostamme hankintapalveluryhmän, joka koostuu ostotiimistä ja kategoriavastaavista. Noin 20 hengen hankintapalveluryhmä hoitaa mm. hankintojen koordinoinnin, hankintojen suunnittelun, kilpailutusten koordinoinnin, tilausten viennin Handi-palveluun sekä laskujen käsittelyn.”

Kiertämistä ja kertausta

Uutta toimintamallia on tehty ahkerasti tutuksi koko Maanmittauslaitoksessa. Parviainen itse on kiertänyt vastuualueita ja johtoryhmiä, ja hyväksyjäoikeudet saaneiden perehdyttämisessä hyödynnetään Handi-ohjeita. Intrassa on avattu useampaan kertaan, mitä muutos tarkoittaa jokaisen työntekijän kohdalla. “Kaikkien pitää tietää, miten lähteä liikkeelle, kun on tarve hankkia jotakin”, Parviainen muistuttaa.

Maanmittauslaitoksessa hankintojen keskittäminen on todettu jo aiemmin toimivaksi malliksi. Uusi hankintapalveluryhmä on sisäinen palvelu koko organisaatiolle. Vain hankintapalveluryhmällä on oikeudet tilausten tekemiseen Handi-palvelussa. Tilauksia ja laskuja voi sen sijaan hyväksyä noin sadan hengen joukko.

“Substanssiasiantuntijat toki määrittelevät tarpeet ja osallistuvat kilpailutukseen. Hankintapalveluryhmän tavoitteena on aikatauluttaa hankinnat ja kilpailutukset entistä paremmin, jakaa tietämystä ja vähentää riskejä laajentamalla osaamista. Näin Maanmittauslaitoksen johto voi luottaa siihen, että hankinnat toteutetaan lakien mukaan hallitusti ja tehokkaasti”, Parviainen kuvaa.

Tekniikoiden yhdistelmät haastavat

Hyvästä valmistautumisesta ja riskikartoituksesta huolimatta vuoden vaihteen h-hetki oli jännittävä. Windows 7 -käyttöjärjestelmä, InternetExplorer-selain sekä virtu-kirjautuminen aiheuttivat ongelman, joka väistettiin antamalla erilliset kirjautumistunnukset muutamille henkilöille. Sen jälkeen on pantu vauhtia Windows 10 -käyttöjärjestelmään siirtymiseen.

Muutamia kehityskohteita Handi-palvelujärjestelmään on tunnistettu ensimmäisten käyttöviikkojen aikana. “Toivomme useampirivisten tilausten helpompaa käsittelyä ja esimerkiksi automatisoitua alv-laskentaa joillekin lomakkeille”, Parviainen sanoo. “Tilausten seuranta voisi olla havainnollisempi, mutta raportointi on selkeä ja hyödyllinen.”

Jatkossa Parviainen toivoo valtion hankintatoimen kehittämistä niin, että valtiolla opitaan parempaa kilpailutusta. Tavoitteena tulisi olla, että kilpailutuksilla saadaan hankintoihin parempi kustannus-hyöty-vaikutus hankintojen vaikuttavuus huomioiden.

Hylkää nykytila

Muille kirjanpitoyksiköille Parviainen antaa muutaman vinkin Handi-palveluun valmistautumiseen:

  • Hyvä projektointi ja riskikartoitus vähentävät kiirettä ja yllätyksiä, mutta joustavuuttakin tarvitaan.
  • Hankintojen uudistamisessa on hyvä lähteä liikkeelle tarpeeksi laajasti. Nykytilaa ei kannata jäädä miettimään vaan katsoa rohkeasti, miten hankintojen halutaan tulevaisuudessa toimivan
  • Projekti vaatii tarpeeksi resursseja ja johdon sitoutumisen. Hyvä työnjako on, että johdolla, esimerkiksi ohjausryhmällä, on aktiivinen rooli organisoitumisen valmistelussa, silloin projektiryhmä pystyy keskittymään järjestelmän testaukseen ja itse käyttöönottoon.
  • Muiden kirjanpitoyksiköiden kokemuksista kannattaa pysyä kuulolla!
pauliina_lautiainen

Keskittääkö vai ei – siinäpä pulma

Hankintatoimen tarkoitus on varmistaa, että hankinnat tehdään ammattitaitoisesti, oikea-aikaisesti ja siten, että ne tukevat organisaation ydintehtävää ja sille asetettuja tavoitteita. Siksi on tärkeää, että tehtävät on jaettu osaaville henkilöille ja toimintatavoista on sovittu niin, että jokainen tietää miten meillä toimitaan.

Hankintojen työnjakoa kannattaa pohtia juuri nyt.

Työvälineet, työnkulut ja osaamisvaatimukset muuttuvat ja on löydettävä uusi, sujuva tapa työn tekemiseen. Uusien tietojärjestelmien, myös Hanki-palvelun tai Handi-palvelun, mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä, jos toimintatapoja ei muuteta. Rutiinitehtävien vähentäminen ja automatisointi vapauttavat työaikaa mielekkäämpiin tehtäviin. Lisäksi johtamisen ja päätöksenteon tueksi saadaan tuoretta tietoa.

Hankintaosaaminen on oma taitolajinsa

Jokaisella meillä on osaamista kodin hankinnoista, ja moni tekee ostoksia verkkokaupasta. Julkinen hankintatoimi on vallan muuta. Se on yhteisten verovarojemme käyttöä ja siksi niin tarkoin säädeltyä. Kymmenessä vuodessa julkisten hankintojen tekeminen on muuttunut erityisosaamista vaativaksi asiantuntijatyöksi. Hankintalainsäädäntö on tiukentunut ja tarkentunut vuosi vuodelta.

Julkisille hankinnoille on määritelty kunnianhimoisia tavoitteita, joilla halutaan edistää innovaatioiden syntyä ja suojella ympäristöä.

Mistä siis osaaminen tähän kaikkeen?

Aloitetaan pohtimalla mitä osaamista tarvitsemme jatkuvasti, mitä osaamista voisimme hankkia aina tarpeen mukaan.

Hankintaosaaminen, joka edellyttää jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä, kannattaa keskittää tai ostaa alan osaajilta. Hankintojen kilpailutustyö on menettelytapoihin ja lainsäädäntöön liittyvien yksityiskohtaisten tietojen hallitsemista, juuri sellaista osaamista, jota ei kannata jokaisen asiantuntijan ylläpitää.

Organisaatiossa tulisi olla vähintään kaksi henkilöä, jotka hallitsevat kilpailutusjärjestelmän käytön ja menettelytavat. Lisäksi heidän tulisi päästä tekemään useampia kilpailutuksia vuosittain, jotta osaaminen säilyisi ja sähköisten järjestelmien käyttö olisi sujuvaa. Jos näin ei ole, hankitaan kilpailutustyö palveluna.

Tilaamiseen liittyvien tehtävien osalta tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Organisaation koko, hankintojen luonne ja volyymit määrittävät tilaamisen organisointia. Myös tilaamista kannattaa keskittää, mutta varmista, että toiminta säilyy sujuvana. Yleisesti käytettyjen tuotteiden tilaaminen on usein järkevintä hoitaa keskitetysti. Tuotteet ja palvelut, joita työstetään tiiviissä yhteistyössä toimittajan kanssa ja käyttäjiä on rajattu määrä, on yleensä tarkoituksenmukaista hoitaa siellä, missä hankintatarvekin on. Haastavin tehtävä on pohtia, miten toiminta saadaan kaikkein sujuvimmaksi, vältetään turhat työvaiheet ja hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet. Toiminnan sujuvuus motivoi tekijöitä.

Viraston sisäinen työnjako vaikuttaa myös tilaamisen organisointiin. Pohdinnassa auttaa hankintojen kategorisointi viraston ydintehtävien mukaisesti.

Myös hankintojen johtamisvastuista pitää sopia. Jokaisessa organisaatiossa on henkilö, joka vastaa hankintojen koordinoinnista ja raportoinnista johtoryhmälle. Hankintojen määrä voi olla iso tai pieni, mutta jokaisella virastolla on hankintasopimuksia ulkopuolisten yritysten ja konsernin muiden organisaatioiden kanssa. Jokaisessa sopimuksessa on nimetty henkilö, sopimusvastaava, joka tehtävänä on seurata sopimuksen toteutumista ja puuttua poikkeamiin. Olemmeko tietoisia kaikista sopimuksista, joihin olemme sitoutuneet ja tunnistavatko sopimusvastaavat oman roolinsa?

Ajoita päätöksenteko oikein

Tärkeimmät päätökset tehdään jo paljon ennen hankintapäätöksen allekirjoitusta. Strategiassa linjataan organisaation tavoitteet yleisellä tasolla. Strategisten tavoitteiden ja kehyspäätösten jalkauttaminen näkyvät hankintojen toteutuksessa. Tämän vuoksi ydintoiminnan hankintoja tulee linjata ja seurata johtoryhmissä. Hankintasuunnitelman laatiminen riittävän tarkalla tasolla on johtoryhmälle oiva keino päättää, mihin eurot käytetään ja evästää hankinnan valmistelijoita tekemään viraston linjausten mukaisia hankintoja. Pohdinnan paikka on, muistammeko seurata suunnitelman toteutumista ja osaammeko siirtää organisaation tavoitteita käytännön työksi hankintoja tekevien työpöydille?

Hankintojen tekeminen on aina ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Hankintojen prosessit ovat pitkiä, ja onnistuneeseen hankintaan tarvitaan monenlaista osaamista. Oleellista ei ole se, mihin järjestykseen piirrämme organisaatiokaavion laatikot, vaan se mitä niiden laatikoiden välillä tapahtuu. Ei anneta hierarkioiden ja osastosiilojen estää järkevää työntekoa, sillä onhan meillä yhteinen tavoite:

Kootaan osaajat yhteen, varmistetaan yhteistyön sujuminen ja pidetään huoli siitä, että tieto kulkee kaikkialle, missä sitä tarvitaan.

Pauliina Lautiainen lyhyesti:

Pauliina toimii Handi-ohjelmassa muutosjohtamisen verkosto-ohjaajana ja Hankintatoimi palveluna -projektipäällikkönä. Hänellä on kokemusta muutosprojektien iloista ja suruista, sekä johtajana että muutostaistelijana. Nyt hän innostuu hankintatoimen ja johtamisen kehittämisestä valtionhallinnossa.

LinkedIn

Ari Keinänen

Kustannuslaskenta hankintojen organisoinnin apuna

Isoimpia aikana mietittäviä asioita on hankintojen ja tilaamisen organisoiminen tulevaisuudessa. Nykyiset tilaamisen tavat ovat monesti työläitä koettuun hyötyyn nähden. Ostolaskujen tuottaman tarkan tiedon sijaan organisaation johtamisessa käytetään karkeamman tason dataa. Handin uudet toimintatavat ja järjestelmä mahdollistavat uudenlaisia ratkaisuja.

Mielestäni budjetoinnissa ja ostolaskujen kirjauksissa tehdään monesti turhan tarkkaa työtä. Syitä voi olla monia; ”näin on ennenkin tehty” tai ”joku voi joskus tätäkin asiaa kysyä”. Talouden käytännöt on kenties organisoitu yksikkökeskeisiksi. Onko olennaista, että jokaisen yksikön esimies päättää kaikista yksikköönsä liittyvistä menoista? Hänellä ei aina ole päätäntävaltaa asiassa: Työntekijällä pitää olla tietokone, joten esimies tilaa sellaisen joka tapauksessa.

STUKissa olemme ottaneet selkeäksi tavoitteeksi, että tuotetaan vain johtamisen kannalta olennaiset tiedot, niin tehokkaasti kuin mahdollista. Muun tekemisen karsimiseksi mietimme jatkuvasti koko prosessiketjua budjetoinnista tilaamiseen, kirjanpidon kirjauksiin sekä vaikutuksiin toiminnan kustannuksiin. Olennainen tieto tulee olla seurantakohteittain nähtävissä Kiekun raporteilla.

Muutokseen liittyen olen pohtinut mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Tarvitaanko nykyistä tarkkuustasoa koko mainitussa prosessiketjussa?
    • Käsitelläänkö prosessin kohdassa A tietoja tarkemmalla tasolla kohdissa B ja C?
    • Jos käsitellään, niin mikä on hyöty johtamisen kannalta?
  • Miksi substanssiosaston kiireisen esimiehen pitäisi ottaa kantaa asiaan X? Tuoko hänen hyväksyntänsä asiaan jotain lisäarvoa?
  • Miten ja millä kustannuksilla tiedot nyt tuotetaan?

Mitä on tarpeellinen tieto?

Kustannuslaskennan kehittämisellä voidaan säästää työaikaa budjetoinnista sekä tilaamisessa ja ostolaskujen käsittelyssä. STUKin tulosyksiköissä tehtiin aikaisemmin huomattavan paljon alle 100 euron pienhankintoja. Myös yksittäisiä laskuja jaettiin Rondossa osiin, jotta kukin yksikkö maksaisi oman osuutensa. Laskujen summat olivat merkitykseltään olemattomia, ja useimmiten menot summattiin kustannuslaskennassa yhteen. Tarkemmasta budjetoinnista ja tiliöinnistä ei saatu mainittavaa hyötyä toiminnan johtamisessa.

Esimerkki menneiltä vuosilta: Jokainen yksikkö budjetoi vuosittaisen kehitysseminaarin menot. Osuus seminaarin laskusta tiliöitiin kullekin yksikölle. Kolme alkuperäistä riviä (majoitus, ruoat, tilavuokra) muuttui näin 21 riviksi. Kustannuslaskennassa yksiköiden menot kuitenkin käsiteltiin yhtenä könttäsummana, joten tarkemmasta tiliöinnistä ei ollut hyötyä. Osaston johto päättää seminaariin osallistumisesta, joten yksiköillä ei todellisuudessa ollut päätäntävaltaa seminaariin osallistumisesta. 

Aikaisempi tapamme seurata taloutta pääosin kirjanpidon avulla oli työlästä. Vaikka teimmekin kustannuslaskentaa vuosittain, emme juurikaan hyödyntäneet kustannuslaskennan keinoja kirjanpidon yksinkertaistamiseksi. Tilanteeseen havahduttuamme olemme järjestelmällisesti käyneet läpi laskudataa löytääksemme menot, joiden käsittelyä voidaan yksinkertaistaa. Keinoja ovat esimerkiksi laskujen yhdistäminen tai budjetointivastuun ja hankintojen teon keskittäminen.

Menojen kohdistaminen yksiköille ja toiminnoille vasta kustannuslaskennassa on helpottanut taloushallinnon ammattilaisten työtä; laskujen – ja varsinkin kirjausrivien määrää –  on saatu huomattavasti vähennettyä. Hankintoja keskittämällä taloushallintoon liittyvä työ – myös budjetointi – substanssityötä tekevissä yksiköissä on vähentynyt. Johtamiseen käytettävissä olevien kustannustietojen laadun ei ole koettu huononevan.

Tiedon tuottamisesta säästynyttä aikaa on voitu käyttää tietojen analysointiin.

Handi-palvelun käyttöönotto mahdollistaa myös sellaisten tiettyjen sopimus- ja tilaustietojen hyödyntämisen raportoinnissa, mitä nyt ei ole kohtuullisella työmäärällä käytettävissä.

Onnistunut muutos budjetoinnin ja tilaamisen tavoissa

Muutoksen onnistumisessa tärkeintä oli budjetoinnista, hankinnoista ja laskutuksesta, kustannuslaskennasta sekä projektiraportoinnista ymmärtävien asiantuntijoiden yhteiset keskustelut. Heillä on parhaat edellytykset tehdä muutosehdotuksia ja miettiä niiden vaikutuksia koko ketjussa budjetoinnista kustannusvastaavuuslaskelmaan ja projektiraportointiin asti. STUKin johto on ymmärtänyt ehdotusten hyödyn; Tarvittavat muutokset toimintatapoihin ja yksiköiden vastuisiin on johdon tuella saatu nopeasti tehtyä. Edelleen kesken oleva iso muutos on siirtyminen hallinto- ja projektimenoja sisältävistä tulosyksikköbudjeteista malliin, jossa STUKissa on erilliset substanssitoiminnan toiminto- ja projektibudjetit sekä hallinnollisia menoja sisältävät osastobudjetit.

Mikäli viraston tämänhetkinen kustannuslaskenta ei tue tilaamisen organisoimista parhaimmalla tavalla, tarjoaa Valtiokonttori käytännön tukea kustannuslaskennan kehittämiseen.

Valtiokonttori on toteuttanut muutaman pilottiviraston kanssa nopean kehitysprojektin, jossa kustannuslaskenta toteutetaan vakioidun Excel-taulukon ja Kiekun raportoinnin yhdistelmällä. Kustannuslaskennan kehittämistä pohtiessa kannattaakin olla yhteydessä osoitteeseen  ho.laskentatoimi(at)valtiokonttori.fi. Viraston toimintaa helpottava ratkaisu voi olla tarpeista riippuen toteutettavissa hyvinkin nopeasti, vain muutamassa työpäivässä.

Esimerkkejä hankintojen organisoinnista

Olen listannut alle esimerkkejä asioista, mitkä on STUKissa ennen budjetoitu, tilattu ja maksettu yksiköiden toimesta. Nyt kustannukset jaetaan kerralla kustannuslaskennassa toteutuneiden työaikojen perusteella STUKin toiminnoille. Kukin työntekijä voi keskittyä paremmin omaan tehtäväänsä, eikä esimiehen rooli ole enää vähäisten menojen seuraaminen yksikkönsä talouden osalta.

  • Tietokoneet, puhelimet: Hallinto tilaa laitteet keskitetysti. Uusille henkilöille koneet tilataan hyväksytyn henkilöstösuunnitelman perusteella, vanhentuvat laitteet uusitaan hallinnon toimesta laiterekisterin perusteella.
  • Työpisteen kalusteet: Työpisteissä on vakiovarustus. Hallinto tilaa ja toimittaa kalusteet käyttäjälle. Keskittämisellä saatiin myös ennen hyvin laaja mallivalikoima karsittua.
  • Puhelinlaskut: Aikaisemmin puhelinlaskut olivat yksikkö-/esimieskohtaisia, ja niitä käsiteltiin noin 70 kpl kuussa. Nykyisiä osastokohtaisia laskuja tulee 5 kpl kuussa. Osaston assistentti tarkastaa laskun. Mikäli laskussa on huomioitavaa, lähettää hän tiedon yksikön esimiehelle, joka käy asian läpi puhelinliittymän käyttäjän kanssa. Yksikön esimies ei tarkasta tai hyväksy laskua, se pitää maksaa liittymän käytön epäselvyyksistä huolimatta.
  • ICT-piensälä: muistitikut, kuulokkeet, näytön suojakalvot jne: Ennen tilattiin yksittäisiä kappaleita käyttäjän tarpeen mukaan. Yksittäisen muistitikun laskun loppusumma oli pienimillään viisi euroa. Nykyään välineet haetaan tarpeen mukaan servicedeskistä tai tilataan koko STUKille tehdyn webropol-kyselyn perusteella. Tietohallinnolla on pieni lähivarasto, jonka tilannetta seurataan ja täydennyksiä tilataan tarvittaessa isompi erä kerrallaan. Arvokkaammista tavaroista tietohallinto pitää omaa seurantaa.
  • Laboratorioissa tarvittavat aineet ja tarvikkeet: Ennen esimerkiksi yhden tuoterivin sisältävä materiaalilasku jaettiin neljällä rivillä eri laboratorioprojekteille. Nykyään kaikki laboratorioiden yhteisesti käyttämien hankintojen menot kootaan vyörytettävälle projektille. Vyörytettävälle projektille kirjatut menot jaetaan kustannuslaskennassa laboratorioprojekteille toteutuneiden työaikojen suhteessa.
  • Tietojärjestelmää koskevat laskut: Ennen jokainen lasku tiliöitiin eri tulosyksiköiden vastuulla oleville tietojärjestelmän osaprojekteille. Yksiköt budjetoivat oman osuutensa järjestelmäkehityksestä. Osaston johto päätti kehitystyön priorisoinneista, joten yksiköillä ei ollut todellista päätäntä- ja budjetointivaltaa. Nyt tietojärjestelmä on kokonaisuudessaan sisällytetty osaston johdon budjettiin. Laskut kirjataan vyörytettävälle projektille, josta kustannus kohdistetaan kustannuslaskennassa tietojärjestelmäprojekteille.
  • Kaikenlainen piensälä, mitä kaikissa yksiköissä käytetään: käyntikortit, matkakortit, ruokailutilojen varusteet, hankintojen tekeminen keskitetty hallintoon.

Kustannuslaskennan keinoja voi käyttää myös työntekijöiden tuntikirjauksien yksinkertaistamisesta:

  • Kokous, missä käsiteltiin usean valvottavan toimijan asioita, jouduttiin aikaisemmin kirjaamaan jokaisen valvottavan toimijan projektille erikseen (esim. tunnin kokouksesta kirjattiin 15min per projekti). Kirjaustapaa haluttiin kehittää käyttäjäystävällisemmäksi. Perustettiin vyörytettävä projekti, johon kirjataan työajat, joita ei voi kohdistaa suoraan yksittäiselle projektille. Vyörytettävän projektin kustannus kohdistetaan valvottaville toimijoille heidän projektiensa työaikojen mukaisesti.
  • Vastaavanlaista koontiprojektia on käytetty esimerkiksi tietojärjestelmien ja laboratoriotyön kehittämishankkeissa, joissa kehittämistyöstä hyötyy vain rajallinen määrä projekteista.

Loppusanat

Handi-ohjelman hyötyjen maksimoiseksi kannattaa siis miettiä myös budjetoinnin ja kustannuslaskennan kehittämistä. Kun kaikki prosessiketjun osat tehdään sopivalla tarkkuudella, voidaan budjetointiin ja hankintoihin liittyviä toimintatapoja monesti yksinkertaistaa. Hyvä keino kustannuslaskennan kehittämiseen on toteuttaa laskenta Valtiokonttorin tuella Kiekuun, jolloin organisaation kaikki meno-, tulo- ja kustannustiedot ovat seurantakohteittain nähtävissä Kiekun raporteilta.

Näen valtion kustannuslaskennan tulevaisuuden nopeasti kehittyvänä ja valtion toimijoiden yhteisesti kehittämänä asiana.

Tarkoitukseni on pian julkaista vielä toinen kirjoitus ja video tässä kuvatun kustannuslaskennan käytännön toteutuksesta. Mikäli kirjoitus herätti ajatuksia, niin jätä kommentti tai tule Valtiokonttoriin kahville keskustelemaan lisää 😊


Ari Keinänen lyhyesti

Ari on Säteilyturvakeskuksen talouspäällikkö, joka on ollut mukana kehittämässä STUKin hankinnasta maksuun-prosessia sekä kustannuslaskennan ratkaisua. Tällä hetkellä  hän on tehtäväkierrossa Valtiokonttorissa. Kirjoituksessa esitetyt asiat ovat mielipiteitä ja vastuu ymmärtämisestä on savolaisittain siirretty lukijalle.

Tutustu Ariin LinkedInissä