man-791049_1920

Hankintatoimen kehittäminen siirtyy valtiolla.fi-sivustolle

Hankintatoimen digitalisoinnin toteutusohjelman aikainen handi.fi-sivusto poistuu käytöstä vuoden 2020 lopussa. Julkisten hankintojen kehitystyö jatkuu ja hankintatoimen ajankohtaisia kuulumisia pääsee jatkossa seuraamaan valtiolla.fi-sivustolla. Siellä tullaan julkaisemaan artikkeleita ja blogeja hankintatoimen kehittämisen teemoista.

Julkisiin hankintoihin käytettävät rahamäärät ovat suuria ja vastuu rahan käytöstä on painava. Lokakuussa alkaa Vastuulliset hankinnat -blogisarja, joka pitää sisällään juttuja hankintatoimen näkymistä, haasteista ja visiosta. Lisäksi Handi-työpajat tunnetaan jatkossa nimellä Sujuvat hankinnattyöpajoja hankintatoimen kehittämisestä.

Syksyn ensimmäisessä työpajassa aiheena oli tilausten vastaanottaminen. Lokakuussa katseet suunnataan Suomen kansalliseen julkisten hankintojen strategiaan ja työstetään yhdessä suunnitelmia, joiden kautta strategia saadaan jalkautettua hankintatoimen kentälle. Loppuvuoden aikana tullaan tutustumaan muun muassa hankintojen tiedolla johtamiseen. Työpajoissa on puheenvuorojen lisäksi myös yhteistä työskentelyä aihealueen teemaan liittyen.

Työpajojen tarkemmat sisällöt julkaistaan lähempänä tapahtumia ja sisältöihin pääset tutustumaan osoitteessa valtiolla.fi/teema/hankinnat. Mikäli sinulla on toiveita käsiteltäviksi teemoiksi tai haluat lisätietoa jostain hankintoihin liittyvästä asiasta, niin vinkkaa siitä meille. Katsotaan yhdessä, miten voisimme asiaa käsitellä työpajojen yhteydessä.

Tiimerin Handi-työtila kaikkien virastojen käyttöön jatkaa toimintaansa konsernitoimijoiden yhteistyön alustana. Jos sinulta puuttuu käyttöoikeudet työtilaan, voit pyytää niitä Palkeista.

Mikä muuttuu?

  • Hankintatoimen kehittämisen julkisten sisältöjen uusi kotipaikka on valtiolla.fi/teema/hankinnat
  • Handi-työpajat tunnetaan jatkossa nimellä Sujuvat hankinnat 
  • Handi-ohjelman Twitter jatkaa toimintaansa tunnuksella @valtiohankkii

Tavoitteena lisätä julkisten hankintojen vaikuttavuutta

Handi-ohjelman lopputulosten avulla tavoiteltiin 15 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä valtiontaloudessa. Alustavien laskelmien mukaan merkittävä määrä säästöjä saatiin aikaiseksi hankintaprosessin eri osa-alueiden automatisoinneilla, ja toimintojen keskittämisellä.

Julkisten hankintojen osalta kehitystyö jatkuu Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Julkiset hankinnat ovat merkittävä keino sekä hallitusohjelman että kuntien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet liittyvät muun muassa ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen, innovaatioiden edistämiseen, strategisen johtamisen ja tietojohtamisen kehittämiseen, hankintaosaamisen ja -kyvykkyyksien kehittämiseen, markkinoiden toimivuuden parantamiseen.

Julkiset hankinnat ovat merkittävä keino sekä hallitusohjelman että kuntien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020 julkaistiin syyskuussa.

Hannkintatoimen kehittäminen valtiolla.fi-sivustolla >

Handi-logo

Valtion hankintojen toteutusohjelman avulla sujuvoitettiin valtion hankintaprosesseja

Valtion hankintojen digitalisoinnin toteutusohjelman ansiosta valtion hankintaprosessit ovat aiempaa yhdenmukaisempia ja sujuvampia. Tuloksena hankintoja hoidetaan ammattimaisemmin ja edellytykset tiedolla johtamiseen ovat parantuneet.

Hallituskausien yli jatkuneessa Handi-ohjelmassa uudistettiin merkittävästi valtion hankintatoimea. Ohjelman tulokset ja opit on nyt koottu loppuraporttiin, jota voidaan hyödyntää laajasti hankintojen kehittämisessä, finanssineuvos Tero Meltti valtiovarainministeriöstä kertoo.

Valtion hankintojen toteutusohjelma Handi oli käynnissä 23.5.2016–31.3.2020. Ohjelma kokosi yhteen valtion hankintojen ammattilaiset kehittämään hankintatoimea. Ohjelmassa hankintaprosessia kehitettiin kokonaisuudessaan hankintatarpeen tunnistamisesta aina tilaukseen, maksuun ja raportointiin saakka.

Ohjelman avulla valtion hankintaprosessia pystyttiin digitalisoimaan ja tehostamaan.

– Handi-ohjelmassa luotiin hyvä perusta ja toimivat yhteistyösuhteet valtionhallinnon hankintatoimen kehittämiselle myös vastaisuudessa, ohjelmapäällikkö Seija Friman Valtiokonttorista sanoo.

Sujuvampaa kilpailuttamista, tilaamista ja laskujenkäsittelyä

  1. Hanki-palvelu: Käyttöön otettiin yhteinen sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Sähköinen kilpailutus on johtanut tehokkaampaan, virheettömämpään ja yksinkertaisempaan kilpailutusprosessiin. Työajassa mitattuna arvio prosessisäästöstä yksittäisessä kilpailutuksessa on 10–20 prosenttia.
  2. Viranomaistietojen automaattinen tarkastaminen: Automatisoinnin myötä julkiset kilpailutukset ovat aiempaa yksinkertaisempia ja sujuvampia. Suomi on ensimmäinen EU-maa, joka automatisoi viranomaistietojen tarkastamista hankintojen kilpailutuksessa.
  3. Handi-palvelu: Kaikissa kirjanpitoyksiköissä otettiin käyttöön sähköinen tilausten- ja laskujenkäsittelyjärjestelmä, Handi-palvelu.

Julkisten hankintojen kehitystyö jatkuu

Julkisiin hankintoihin käytetään arvion mukaan Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain. Handi-ohjelman lopputulosten avulla tavoiteltiin 15 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä valtiontaloudessa. Alustavien laskelmien mukaan tavoitteeseen päästiin muun muassa hankintamenettelyjen automatisoinnin ja keskittämisen avulla.

Julkisten hankintojen osalta kehitystyö jatkuu Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmassa, jonka avulla edistetään julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Julkiset hankinnat ovat merkittävä keino sekä hallitusohjelman että kuntien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kansallinen hankintastrategia julkaistaan syksyllä 2020.

Valtion hankintojen digitalisoinnin toteutusohjelman loppuraportti >

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Seija Friman, puh. 0295 50 3265, seija.friman(at)valtiokonttori.fi
finanssineuvos Tero Meltti, puh. 0295530770, tero.meltti(at)vm.fi

Hankinta-strategia

Kansallinen hankintastrategia lausuntokierroksella

Hankinta-Suomen avulla edistetään julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä toteutettavassa Hankinta-Suomi-kehittämisohjelmassa organisaatioiden johto ja hankinta-ammattilaiset ovat työstäneet Suomen ensimmäistä yhteistä kansallista hankintastrategiaa. Strategialuonnos on nyt kommentoitavana virallisella lausuntokierroksella.

”Osallistavasti yhdessä markkinoiden kanssa”

Laajan yhteistyön ja valmisteluryhmän laatiman tilannekuvan pohjalta strategiaan on syntynyt kahdeksan tahtotilaa, joihin pääsemiseksi on luonnosteltu 25 konkreettista tavoitetta. Tahtotilat liittyvät hankintojen strategiseen johtamiseen, tietojohtamiseen ja vaikuttavuuteen sekä osaamiseen ja kyvykkyyksiin. Lisäksi tahtotiloissa kiinnitetään huomiota innovaatioiden edistämiseen sekä hankintojen ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Tahtotiloissa korostuu, että toimivia ja laadukkaita hankintoja tehdään osallistavasti ja yhdessä markkinoiden kanssa.

Valmistelutyön aikana on tavoitteisiin pääsemiseksi kerätty runsaasti toimenpide-ehdotuksia, jotka tullaan myöhemmässä työssä ja saadun lausuntopalautteen pohjalta priorisoimaan ja vaiheistamaan tuleville vuosille. Lopullisen strategian yhteyteen valmistellaan strategian toteutumista mittaavat ja systeemistä muutosta kuvaavat mittarit, joita ei ole sisällytetty lausunnolla olevaan materiaaliin.

Anna lausunto osoitteessa lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyynnön liitteinen löydät kokonaisuudessaan osoitteesta lausuntopalvelu.fi.

Lausunnot pyydetään lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään 31.7.2020. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet löytyvät palvelun sivuilta.

Lausuntopyyntö on auki aluksi vain suomenkielisenä. Lausuntopyynnön ruotsinkielinen käännös julkaistaan viimeistään 22.6.2020. Lausunnon voi antaa suomeksi tai ruotsiksi.

Yhteinen kansallinen hankintastrategia lanseerataan 9.9.2020 Kuntaliiton vuosittaisessa Kuntamarkkinat-tapahtumassa.

Suomen julkisten hankintojen tilannekuva >

Hankinta-Suomi-seminaarin tallenne (3.6.2020) >

Lisätietoja:

Katariina Huikko, johtava lakimies
puh. +358 9 771 2135, katariina.huikko [at] kuntaliitto.fi

Sanna-Mari Suojanen, lakimies
puh. +358 9 771 2069, sanna-mari.suojanen [at] kuntaliitto.fi

Hanna Hirsimäki

Hallitse sopimuksiasi, muuten sopimuksesi hallitsevat sinua

Julkinen sektori tekee vuosittain tavara- ja palveluhankintoja noin 35 miljardin euron edestä. Tästä kokonaisuudesta kuntasektori nappaa reilut 30 miljardia ja valtionhallinto loput – puhumme siis erittäin merkittävästä julkisten rahojen käyttökohteesta. Verovaroille saatu vastine riippuu hyvin pitkälti koko hankintaprosessista ja erityisesti sen aikana luoduista ja allekirjoitetuista hankintasopimuksista. Lähtökohta sopimushallinnalle on se, että kaikki sopimukset ja niiden liitteet on tuotettu hankintalain mukaisesti kirjallisessa muodossa ja dokumentteja säilytetään asianmukaisesti kyseiseen käyttöön soveltuvassa rekisterissä, kuten erilaisissa asiahallinta- tai arkistoratkaisussa. Pelkkä säilytys ei kuitenkaan riitä, sillä sopimushallinnassa on kyse paljon laajemmasta kokonaisuudesta.

Sopimushallinnan käsite pitää sisällään sopimuksen koko elinkaaren, eli kaiken sen toiminnan ja tekemisen, mitä sopimusluonnoksen valmistelun sekä sopimuskauden päättymisen ja jälkiarvioinnin välissä toteutetaan (kuvio alla). Sopimuksen elinkaari ei elä tyhjiössä, vaan kytkeytyy operatiivisen kauden aikana tiiviisti sekä organisaation talouteen että toimittajahallintaan. Sopimushallinta muodostuu kriittiseksi osa-alueeksi erityisesti pitkäaikaisissa ja strategisesti merkittävissä kumppanuussuhteissa.

Sopimushallinnan elinkaaren eri vaiheet

 

Jatkuva seuranta on kaiken A ja O

Olennaista sopimushallinnassa on se, että yksittäisiä sopimuksia ei työnnetä allekirjoituksen jälkeen suoraan arkiston, vaan niitä käytetään aktiivisesti koko sopimuskauden ajan toiminnan, talouden ja suorituskyvyn mittarina. Lisäksi jokaiselle sopimukselle olisi hyvä määritellä erilaiset poistumisstrategiat sekä toteuttaa myös jälkiarviointia kauden päätyttyä. Jälkiarvioinnilla saadaan arvokasta tietoa erityisesti tulevia kilpailutuksia varten.

Olennaista sopimushallinnassa on se, että yksittäisiä sopimuksia ei työnnetä allekirjoituksen jälkeen suoraan arkiston, vaan niitä käytetään aktiivisesti koko sopimuskauden ajan toiminnan, talouden ja suorituskyvyn mittarina.

Heikosti toteutettu sopimushallinta puolestaan kostautuu organisaatiolle monenlaisina ongelmina. Näitä ovat ainakin rahanmeno ja ajanhukka, huonot tilaaja-toimittajasuhteet, suurentuneet riskit, toiminnan kontrollin menettäminen, läpinäkyvyyden puute sekä erilaiset auditointiongelmat. Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun alkuperäisiä sopimuksia sekä niiden liitteitä ei löydetä mistään tai pinnalle alkaa pulpahdella vanhoja sopimuksia, joiden parasta-ennen-päiväys on jo aikapäivää sitten ohitettu.

Yhtenäistä toimintamallia metsästämässä

Handi-ohjelman aikana tehdyn sopimus- ja toimittajahallinnan esiselvityksen (2016) mukaan valtionhallinnon sopimushallintaa toteutetaan hyvin monimuotoisilla tavoilla. Osalla sopimusrekisterin virkaa ajaa Excel-taulukko, toisilla sijoituspaikkana on asiahallinta- tai arkistoratkaisu, ja kourallinen käyttää erillistä sopimushallintajärjestelmää. Aktiivinen sopimusseuranta vaihtelee myös tilanteesta ja organisaatiosta riippuen. Esiselvitys kannustaakin kirjanpitoyksikköjä yhtenäisten hallintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Toukokuun 19. päivä pidetyssä Handi-työpajassa esiteltiin sopimushallinnan kehittämisen tulevia toimenpiteitä. Tavoitteenamme on muodostaa vuoden 2020 loppuun mennessä minimivaatimukset valtionhallinnon yhteiselle sopimushallinnalle sekä luoda vaatimusten pohjalta ohjeistusdokumentaatio. Tämän lisäksi kokoamme ja hyödynnämme eri organisaatioista jo löytyviä hyviä käytäntöjä.

Minimivaatimukset pyritään esittämään mahdollisuuksien mukaan selkeinä prosessikaavioina, jotta niitä pystytään hyödyntämään hyvin erityyppisissä organisaatioissa. Itse työstäminen tapahtuu erillisissä workshopeissa, joihin Handi-työpajassa jo tiedusteltiinkin halukkaita osallistujia. Työpajat tallennetaan, ja niihin liittyvä materiaali julkaistaan Tiimerin yhteisessä Handi-työtilassa, Konsernipalvelut-kansiossa.

Kehittämisiin!

 

Blogin kirjoittaja Hanna Hirsimäki on hankintatehtävien ammattilainen, joka on toiminut sekä yksityisellä että julkisella sektorilla laajoissa kehittämis-, muutos- ja järjestelmähankkeissa – myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Hannalla on monipuolista kokemusta julkisten hankintojen käytännön toteuttamisesta sekä valtionhallinnon prosessien, toimintatapojen ja IT-järjestelmien kehittämisestä. Hanna työskentelee Valtiokonttorissa hankintatoiminnan kehittämisen erityisasiantuntijana.

 

Kuvassa mies tutkii tilastokuvia.

Hankintatoimen arviointi kirjanpitoyksiköissä

Hankintatoimen johtamisen tueksi tarvitaan tietoa oman organisaation hankintojen ja hankintatoimen tilasta. Riittävien ja oikeiden tietojen avulla varmistetaan hankintaprosessin tuloksellista, tehokasta ja asiantuntevaa toteutusta. Mahdollisten kehittämiskohteiden tunnistamiseksi vertailutiedot muista organisaatioista ovat tarpeellisia. Hankintojen tiedolla johtamisen edellytysten parantamiseksi on päätetty ryhtyä keräämään tietoa olennaisimmista kohteista oheisen hankintatoimen arvioinnin avulla. Arviointi on tarkoitettu vastattavaksi kaikissa kirjanpitoyksiköissä ja se tulee kohdistaa nykyhetkeen.

Kirjanpitoyksikkö vastaa jokaiseen kysymykseen omasta näkökulmastaan. Vastauksista julkaistaan yhteenvetotietoja valtiohallinnon tasolla ja kukin kirjanpitoyksikkö saa käyttöönsä omat vastauksensa. Vertailutietoja eri kirjanpitoyksiköiden välillä julkaistaan vain siinä tapauksessa, että siihen on kaikkien osapuolten suostumus.

Hankintatoimen arviointi ja arviointiin vastaaminen on aiheena Handi-työpajassa tiistaina 19.5.2020.

Lisätietoa arvioinnista ja siihen vastaamisesta saa osoitteesta hankintatoimi@valtiokonttori.fi.

Hanna Hirsimäki

Suorituskyvyn seuranta vauhdittaa hankintatoiminnan kehittämistä

Julkisen sektorin toteuttamilla hankinnoilla on huomattava taloudellinen merkitys sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Esimerkiksi McKinseyn vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan 3,5 biljoonan dollarin globaali rahoitusvaje olisi mahdollista korjata noin neljässä vuodessa, mikäli hankintojen ohjauksessa ja johtamisessa noudatettaisiin parhaiten suoriutuvien maiden toimintatapoja. OECD on puolestaan esittänyt tuoreessa tutkimuksessaan, että jo 1 prosentin parannus hankintakustannuksissa saattaisi merkitä jäsenmaille peräti 43 miljardin euron vuosittaisia säästöjä. Näiden valtavien lukujen pohjalta voidaan todeta, että hankintojen sisäisen potentiaalin löytämisen eteen on syytä tehdä edelleen ahkeraa kehitystyötä.

Kotimaamme näyttäytyy OECD:n tutkimuksessa varsin poikkeuksellisena valtiona, sillä julkiset hankinnat muodostavat Suomen valtion kokonaiskustannuksista peräti kolmasosan. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna tämä osuus haukkaa noin 17,5 prosenttia, ja OECD:n muihin jäsenmaihin verrattuna ainoastaan Alankomaat kipuaa Suomen edelle reilun 20 prosentin BKT-osuudellaan. Hankintojen suuri vaikutus valtiontalouden tasapainoon on kiistaton, ja hankintojen tehostamiseksi onkin toteutettu jo useita toimenpiteitä erilaisten hankkeiden, kuten HANKOn ja Handin muodossa.

Kaikki alkaa strategiasta

Hankintatoiminta on nähty perinteisesti reaktiivisena rutiinityönä, jossa strategiselle suunnittelulle tai jatkuvalle parantamiselle ei ole ollut juurikaan tarvetta. Rooli on kuitenkin alkanut hiljalleen muuttua, ja hankintatoimen merkitys koko organisaatiota läpileikkaavana ydintoimintona on saanut entistä enemmän ansaitsemaansa jalansijaa. Myös valtionhallinto on herännyt hankintatoiminnan strategiseen merkitykseen, sillä hankinnat saattavat muodostaa jopa 50 – 80 prosenttia yksittäisen organisaation toimintamenoista. Harva virasto tai laitos pystyisi enää toteuttamaan omaa ydintehtäväänsä ilman ulkopuolelta ostettuja tavaroita tai palveluita.

Roolin muutos välittyy myös valtionvarainministeriön julkaisemasta Suomen julkisten hankintojen tilannekuvasta, joka tulee toimimaan lähtökohtana Suomen uuden kansallisen hankintastrategian laatimisessa. Julkaisu nostaa esille muun muassa hankintojen strategisen merkittävyyden, vaikuttavuuden johtamisen murroksen sekä erityisesti tarpeen hankintadatan säännöllisen arviointiin. Hankintadatan arviointi tullee käytännössä tarkoittamaan erilaisten mittareiden kehittämistä ja käyttöönottoa koko valtionhallinnon alalla.

Sitä saat mitä mittaat

Suorituskyvyn mittaaminen ja analysointi on ainoa käytännön keino havainnollistaa organisaation toimintaa sekä tuottaa objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi. Mittareilla voidaan kartoittaa niin hankintatoimen kuin -järjestelmienkin sujuvaa toimintaa, toteutetun hankinnan välittömiä vaikutuksia sekä myös pidemmän aikavälin vaikuttavuutta. Mittaamisen lähtökohtana on aina kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen ja soveltuvien tavoitteiden (mittareiden) asettaminen organisaation yksilöllisen strategian mukaisesti.

Kehittämisprosessissa on huomioitava myös se, että sidosryhmien tarpeet, optimaaliset suoritteet ja niihin vaikuttavat tekijät sekä itse suorituskykyä kuvaavat mittarit ja jopa organisaation strategia ovat jatkuvassa muutoksessa. Suorituskyvyn arviointi ei siis ole millään muotoa kertaluontoinen keikka, vaan organisaation on panostettava siihen pitkäjänteisesti ja tosissaan.

Vuoden 2019 lopulla Handissa pilotoitiin jo ensimmäisiä hankintatoiminnan maturiteettiin kohdistuvia suorituskykymittareita, joiden kehittämistä jatketaan myös kuluvan vuoden aikana. Mittaamisessa on päästy nyt hyvään alkuun, vaikkakin pidemmältä aikaväliltä hankittua vertailudataa sekä sen pohjalta muodostettuja uusia kehityskohteita saataneen odotella vielä jonkin aikaa.

Toiminnan parantaminen jatkuu myös Handi-ohjelman jälkeisessä maailmassa

Hankintatoiminnan kehittäminen ei tule pysähtymään Handi-toteutusohjelman päättymiseen. Palkeiden Handi-hankkeessa paneudutaan seuraavaksi neljännen vaiheen kehittämistoimiin ja järjestelmää parannetaan edelleen. Lisäksi konsernitasolla on tarkoitus saavuttaa valtionhallinnon hankintakehittämisen yhteinen tavoitetila ja muodostaa selkeä roadmap tulevaisuuden toimenpiteille.

Sopimus- ja toimittajahallintaan sekä hankintaprosessin manuaalisiin kontrolleihin on luvassa erilaisia toimenpiteitä ja ohjeistuksia, ja valmisteilla oleva yhteinen hankintastrategia poikinee myös paljon uusia kehityskohteita eri puolille valtionhallintoa. Pysytään siis kuulolla ja katsotaan tulevaisuuteen avoimin mielin – vallitsevasta poikkeustilasta huolimatta!

Blogin kirjoittaja Hanna Hirsimäki on hankintatehtävien ammattilainen, joka on toiminut sekä yksityisellä että julkisella sektorilla laajoissa kehittämis-, muutos- ja järjestelmähankkeissa – myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Hannalla on monipuolista kokemusta julkisten hankintojen käytännön toteuttamisesta sekä valtionhallinnon prosessien, toimintatapojen ja IT-järjestelmien kehittämisestä. Hanna työskentelee Valtiokonttorissa hankintatoiminnan kehittämisen erityisasiantuntijana.

thought_bild

Handi-työpajassa aiheena hankintatoimen tulevaisuus

Handi-ohjelma päättyi maaliskuun lopussa ja valtion hankintatoimen kehittämisen katseet on suunnattu pitkälle horisonttiin. Hankintatoimen seuraavien kehitysaskeleiden suuntaan haettiin inspiraatiota Espoon hankintatoimen uusista toimintamalleista. Huhtikuun Handi-työpajassa kuultiin myös Herkkä-palvelun käyttöönoton etenemisestä ja tutustuttiin Hätäkeskuslaitoksen käyttökokemuksiin Handi-palvelusta.

Kaikissa budjettivaltion kirjanpitoyksiköissä otetaan käyttöön Herkkä palvelujärjestelmä, joka tulee korvaamaan palkkaluetteloiden kierrätykseen aiemmin käytössä olleet järjestelmät ja tuotantoympäristöt. Uuden ratkaisun myötä palkkaluetteloiden kierrätys siirtyy vuonna 2020 omaan erilliseen sähköiseen tuotantoympäristöönsä, jossa kierrätetään palkkaluettelot ja arkistoidaan arkistovelvoitteen alla olevat muut tositteet. Handi-palvelun hankepäällikkö Kati Siikonen kertoo haastattelussa tarkemmin siitä, miten Herkkä-ratkaisun käyttöönotto tulee vaikuttamaan Palkeiden palvelutuotantoon ja asiakaslaskutukseen.

Onnistunut hankintatoimi tärkein kilpailuntekijä

Handi-palveluun liittyy paljon kehittämistarpeita ja toiveita. Monissa virastoissa siirtyminen Rondosta Handiin on vaatinut omaa hankintatoimen prosessin kuntoon saattamista. Niin myös Hätäkeskuslaitoksessa, jossa ollaan parhaillaan siirtymässä hajautetusta hankintatoimesta kohti hankintojen keskitettyä johtamista. Kun Handi-palvelu kokoaa tiedon hankinnoista yhteen paikkaan, järjestelmän avulla pyritään automatisoimaan rutiinitöitä ja hankinnat voidaan keskittää ydinjoukon tehtäväksi.

Hankintojen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää kykyä vastata toimialan tarpeisiin ja hyödyntää toimivia markkinoita talouden kannalta edullisesti ja kestävästi. Espoon kaupungissa hankintojen strateginen johtaminen on pyritty sisällyttämään osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Strateginen hankinta on Espoon kaupungin hankintajohtaja Ari Erkinharjun mukaan ennen kaikkea muutosten hallintaa. Vaikka jollekin hankinnan alueelle olisi kehitetty merkittävää lisäarvoa tuottava hankintastrategia, ei sillä ole merkitystä, jos strategiaa ei kyetä toteuttamaan tehokkaasti.

Strategiasta kategorioihin ja parempaan tilannekuvaan

Espoon kaupungissa proaktiivinen ja suunnitelmallinen ote toimittajamarkkinaan pyritään saavuttamaan hankintojen kategorisoinnilla ja kategoriajohtamisella (Category Management). Miten hankinnat sitten määritellään kategorioiksi? Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Pienessä virastossa hankintoja ei kannata jakaa kovin pieniin osiin, mutta suuressa organisaatiossa hankinnat on hyvä jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, jotta niitä on helpompi ohjata. Hankintakategorioita laadittaessa on olennaista huomioida myös toimittajamarkkinoiden ominaisuudet.

Miten kategoriajohtamista on sovellettu valtion virastoissa – tutustu Tullin tarinaan.

Automation of business workflows and processes with businessman

Tilannekuva julkisten hankintojen nykytilasta on valmistunut

Julkisten hankintojen ammattilaiset ovat ensimmäistä kertaa laatineet kattavan tilannekuvan julkisten hankintojen nykytilasta ja kehittämiskohteista valtiovarainministeriö kertoo 14.4.2020 julkaistussa tiedotteessaan. Kuntaministeri Sirpa Paatero asetti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa viime syksynä Hankinta-Suomi ohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on laatia kansallinen hankintastrategia.

– Julkiset hankinnat ovat tärkeä väline hallituksen päätavoitteiden toteuttamisessa. Tämä kattava tilannekuva luo hyvän pohjan vastuullisempiin hankintoihin. Se osoittaa myös, että meidän ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Ympäri Suomea on jo käytössä toimintamalleja, joita pitää saada laajemmin käyttöön, Paatero sanoo tiedotteessa.

Tilannekuva sisältää konkreettisia suosituksia organisaatioille ja hankinta-ammattilaisille

Osana kansallisen hankintastrategian valmistelua ja verkostomaisen yhteistyön puitteissa hankintojen ammattilaiset ovat kartoittaneet Suomen julkisten hankintojen nykytilaa, työstäneet keskeisiä kehittämiskohteita ja laatineet toimenpide-ehdotuksia, jotka julkaistaan nyt kattavana tilannekuvana. Valtiovarainministeriö kertoo, että tilannekuva on lajissaan ensimmäinen.

Tilannekuva koostuu seitsemästä teemasta, joita ovat hankintojen strateginen johtaminen, hankintaosaamisen kehittäminen ja kyvykkyydet, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys, ekologinen kestävyys, innovaatiot sekä markkinoiden toimivuus julkisten hankintojen näkökulmasta. Kunkin teeman yhteyteen on laadittu ammattilaisten koostamat listat: ehdotukset kansallisiksi toimenpiteiksi, suositukset hankintayksiköille sekä suositukset yrityksille.

Valtiovarainministeriön mukaan tilannekuvan pohjalta on helppo tunnistaa valtakunnallisia hankintojen strategisia kehittämiskohteita. Lisäksi tilannekuva sisältää hyviä vinkkejä ja suosituksia, joita valtion, kuntien ja yritysten toimijat voivat ottaa heti käyttöönsä, myös ilman kansallisia kehittämistoimia, valmisteluryhmän puheenjohtajana toiminut Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko toteaa tiedotteessa.

– Tilannekuvan valmistelu on tapahtunut tiiviillä aikataululla ja hankinta-ammattilaiset ovat osallistuneet sen laatimiseen oman varsinaisen työnsä ohessa. Olen erittäin iloinen, että meillä on Suomessa näin asiaansa sitoutunut ja ammattitaitoinen joukko, Huikko kuvaa valmisteluprosessia.

Ohjelman tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen vaikuttavuutta

Yleisen arvion mukaan julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain. Hankintoihin käytettävillä verovaroilla tulee saada kansalaisille laadukkaita palveluita, vaikuttaa ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen sekä edistää elinvoimaisia markkinoita ja julkisen talouden kestävyyttä. Hankinta-Suomi-toimenpideohjelma tähtää siihen, että julkiset hankinnat kehittyvät Suomessa entistä vaikuttavammiksi.

– Nyt julkaistu laaja tilannekuva antaa vakaan pohjan kehittämistyön suuntaamiseen ja verkostomaisen yhteistyön jatkamiseen, summaa Hankinta-Suomi ohjelmajohtaja, finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt valtiovarainministeriöstä.

Kansallinen hankintastrategia valmistuu alkusyksystä 2020.

Suomen julkisten hankintojen tilannekuva

Lisätietoja:

Finanssineuvos, Tarja Sinivuori-Boldt, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30433, tarja.sinivuori-boldt(at)vm.fi

Johtava lakimies Katariina Huikko, Kuntaliitto, puh. 050 566 4327, katariina.huikko(at)kuntaliitto.fi

koronavirus

Koronavirus ja julkiset hankinnat

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö ohjeistaa koronaviruksen vaikutuksista julkisiin hankintoihin ja hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin.

Julkisten hankintojen neuvontayksikölle on tullut useita yhteydenottoja liittyen koronaviruksen (COVID-19) vaikutuksista hankintasopimuksiin ja hankintaprosessiin yleisesti. Hankinnat.fi-sivuille on koottu julkisten hankintojen neuvontayksikön tulkintoja hankintalakiin liittyvistä kysymyksistä, suosituksia hankintayksiköille sekä vastauksia yleisimpiin asiasta esitettyihin kysymyksiin.

Lue lisää > 

Hankinta-Suomi

Vaikuta kansalliseen hankintastrategiaan – osallistu Hankinta-Suomen verkkoaivoriiheen!

Syksyllä 2020 valmistuu Suomen yhteinen julkisten hankintojen strategia. Osallistu verkkoaivoriiheen ja hyödynnä mahdollisuus vaikuttaa strategian tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Verkkoaivoriihi on avoinna 9. – 27.3.2020.

Julkisten hankintojen yhteiskunnallinen ja euromääräinen vaikutus on merkittävä. Suomessa on lukuisia erilaisia toimijoita toteuttamassa julkisia hankintoja – pieniä ja isoja hankintayksikköjä, hankintarenkaita ja yhteishankintayksikköjä. Toisaalta tarjoajapuolella on muun muassa monikansallisia yrityksiä, järjestöjä sekä pk- ja kasvuyrityksiä.

Kansallinen hankintastrategia luodaan yhdessä

Hankinta-Suomi -kehittämisohjelmassa työstetään kansallista hankintastrategiaa laaja-alaisessa yhteistyössä.  Toimenpiteet ja panostukset, joiden kautta yhteisiin tavoitteisiin päästään muodostavat merkittävän osan kansallisesta hankintastrategiasta. Tähän mennessä on tunnistettu muun muassa yhteisiä tahtotiloja ja tavoitteita.

Kehittämisohjelmassa tavoitellaan toimivia ja laadukkaita hankintoja, joita tehdään osallistavasti ja markkinoiden elinvoimaisuutta edistäen. Hankinnoilla voidaan edistää organisaation tavoitteiden toteutumista, kuten taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä uudistumista. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii strategista otetta, kyvykkyyttä julkisten hankintojen potentiaalin hyödyntämiseen vaikuttavasti sekä tiedolla johtamista.

Verkkoaivoriihen tarkoituksena on tuoda osallistujien ajatukset hyödynnettäväksi kansallisen hankintastrategian valmisteluun entistä vaikuttavampien julkisten hankintojen edistämiseksi.

Nyt on erinomainen hetki vaikuttaa ensimmäistä kertaa laadittavaan kansalliseen hankintastrategiaan. Verkkoaivoriihessä annetaan vastaukset anonyymisti ja sen täyttäminen kestää muutaman minuutin. Pääset verkkoaivoriiheen tästä.